Tulin kirjottamaan tänne jotain mutten oikeastaan tiedä mitä kirjoittaisin.
Haluaisin uimaan mutta menkat (taas kestää vitun pitkään...).
Makoilen nykyään päivät sängyssä kuuntelemassa radiota tai katsomassa jotain + torkkumassa. Illalla kuntoilen hirveästi, vaikka enemmänkin voisi.
Nälkä kalvaa koko ajan, vaikka äskenkin söin desin riisiä ja 5 kananugettia. Siis keittämätöntä riisiä oli desi, olihan sitä siinnä lopulta aivan hirveä kasa. Söin myös omenan. Koulussa palan jotain piirakkaa. Ja miespuoleisen ystäväni tarjoaman pullan.
Mutta kylläisyyden tunne tulee kuulemma 20min syömisestä.
Haluaisin syödä jotain hyvää. Hiljalleen kasvattamani tahdonvoima sotii sitä vastaan ja kieltää.
Enkö edes viinirypäleitä itselleni salli? Taidan sallia.
Itkettää mutten itke, koska ei tule. Turta olo. Tämä saattaa kyllä olla puhdasta väsymystä.
---
Iloisempi aihe.
Tiedätkö sen tunteen kun rintaa puristaa? Tekisi mieli vetää hartioita sisäänpäin? Paina pää leukaan? Sikiöasentoon käpertyä? Sitten salamannopeasti avata itsensä täydelliseen x-asentoon.
JUOSTA HENKENSÄ EDESTÄ JA HUUTAA JA KILJUA!
Olla hellä vaikka kroppa käskee olemaan raju.
Miksi olet varattu?
Milloin viimeksi tuntui tältä?
Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti